Kestävä arvo yhteiskunnalle

Ympäristövastuumme keskittyy ilmastoon ja energiaan    

ICT-alan tuotteilla ja palveluilla on merkittävä rooli maailman hiilijalanjäljen pienentämisessä. Voidakseen vähentää myös muiden alojen CO2 -päästöjä ICT-alan on huolehdittava oman toimintansa ympäristövaikutuksista. Tällä hetkellä alan oma toiminta muodostaa noin kaksi prosenttia koko maailman hiilijalanjäljestä. Toimialan hiilijalanjäljen ennustetaan pienenevän, vaikka datan ja laitteiden määrä kasvaa vuosittain maailmanlaajuisesti.

Haluamme olla mukana luomassa vähähiilistä yhteiskuntaa. Vastuu ympäristöstä merkitsee meille ennen kaikkea pitkäjänteistä ja läpinäkyvää toimintaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Päästöjen vähentäminen on ollut osa strategiaamme vuodesta 2009 lähtien. Seuraamme tavoitteita puolivuosittain CO2-päästösäästötuloskortin kautta. Tuloskortin alamittareissa seuraamme myös toimintamme energiatehokkuutta. Elisan oma hiilijalanjälki lasketaan kerran vuodessa. Katso, miten asiakkaamme hyötyivät vähäpäästöisistä ratkaisuistamme vuonna 2015.

Case

Case

Kansainvälisessä CDP Nordic Climate Change 2015 -raportissa Elisan ilmastoraportointi sai täydet pisteet 100B/100A. Samalla Elisa nousi Climate Disclosure Leadership 2015 (CDLI) -indeksiin. Pohjoismaisten yritysten keskiarvo oli 84. Elisan sijoittajille ja globaaleille markkinoille tuottama ilmastoraportointi on arvioitu pohjoismaisten yritysten huipputasolle ja teleoperaattoreiden parhaimmistoon. Raportoimme hiilijalanjälkemme vuosittain CDP-kyselyssä. Lue lisää ilmastoraportistamme tiedotteestamme.

Hiilijalanjälkemme pienenee uusiutuvalla energialla

Elisan tavoitteena on energiankulutuksen hillintä ja hiilijalanjäljen pienentäminen liiketoiminnan kasvusta huolimatta. Tietoliikenneverkkomme energiankulutus Suomessa ja Virossa muodostaa noin 80 prosenttia hiilijalanjäljestämme.

Tarvitsemme energiaa palveluidemme ylläpitoon ja datan liikkumiseen verkossa. Siksi kohdistamme toimenpiteemme ensisijaisesti verkon energiankulutukseen esimerkiksi hankkimalla uusiutuvaa energiaa ja optimoimalla energian käyttöä.

Elisan oma hiilijalanjälki vuonna 2015 oli 13 478 tCO2 (56 475). Hiilijalanjälkemme pieneni 76 prosenttia (17). Hiilijalanjäljen pienenemiseen vaikutti merkittävästi uusiutuvan energian hankinta Suomessa ja Virossa.

Elisan hiilijalanjälki

Graafi: Hiilijalanjälki

Lähes kaikki Suomessa käyttämämme sähkö, noin 215 000 MWh (128 000), tuotettiin uusiutuvalla energialla, jonka alkuperä on todennettu alkuperätodistuksin. Siirryimme myös Virossa käyttämään alkuperämerkittyä uusiutuvaa energiaa, jota hankittiin 25 050 MWh.

Teemme mobiiliverkoissamme jatkuvasti toimenpiteitä energiankulutuksen hillitsemiseksi. Saavutimme  lähes 5 000 MWh (10 000) säästöt.  Alustavien arvioiden mukaan voimme vuoteen 2019 mennessä edelleen vähentää vuotuista sähkönkulusta 74 000 MWh. Tämä on mahdollista verkon uudelleen suunnittelulla, modernisoinnilla sekä uusilla sähkönsäästöominaisuuksilla.

Siirretyn mobiilidatan energiatehokkuus

Graafi: Siirretyn mobiilidatan energiatehokkuus

Vuonna 2015 jatkoimme konesalien energiankulutuksen optimointitoimenpiteitä:

  • Modernisoimme isommissa kohteissa jäähdytysjärjestelmiä, jotka mahdollistavat mm. vapaajäähdytyksen lisäämisen
  • Paransimme mobiili- ja pienkohteissa jäähdytys- ja ilmanvaihtoratkaisuja modernisoimalla ratkaisuja, mm. suora vapaajäähdytys
  • Modernisoimme kohteiden valvonta- ja etäkäyttöjärjestelmiä ja optimoimme lämpötiloja
  • Jatkoimme UPS- ja tasavirtajärjestelmien uudistuksia. UPS-laitteistoissa hyötysuhde eli häviötehojen minimoiminen on erittäin olennaista energiankulutuksen kannalta. Uusien laitteistojen hyötysuhde voi olla jopa 96 prosenttia.
  • Virossa vanhoja tukiasemia vaihdettiin uusiin, 40 prosenttia energiatehokkaampiin. Tällä hetkellä säästöjä on saatu noin 2,5 GWh.
Case

Case

Elisa Eestissä tehtiin vuonna 2015 aurinkovoimapilotti yhdessä tukiasemakohteessa. Aurinkopaneeli on teholtaan 1,5 kW ja se toimii maksimitehollaan aurinkoisena päivänä. Aikoina jolloin aurinkovoimaa ei ole saatavilla, käytetään verkkosähköä. Tulokset ovat olleet hyviä ja pilotteja aiotaan laajentaa ensi vuonna kymmeneen tukiasemaan Virossa.

Elisalla on Espoon konesalikeskuksessa käytössään yksi Suomen ensimmäisistä hukkaenergiaa hyödyntävistä ratkaisuista. Ratkaisu mahdollistaa konesalin palvelimissa syntyvän lämpöenergian hyödyntämisen kokonaisuudessaan alueen kaukolämmityksessä. Saavutimme 610 tCO2 päästösäästöt1 (749) lämmön uudelleenkäytöllä. Tämä vastaa 77 omakotitalon vuotuista sähkölämmitystä.

Toinen tehokas tapa säästää energiaa konesaleissa on palvelimien virtualisointi eli levytilan dynaaminen jakaminen. Omista palvelimistamme jo lähes 60 prosenttia on virtuaalisia ja niitä optimoidaan entistä energiatehokkaammiksi. Omien palvelimiemme virtuaalisoinnista saimme 2 454 tCO2 (1 108) päästösäästöt1.

1Elisan CO2-päästösäästömittareiden laskentaperiaatteet ja lisätietoa internetsivuillamme.
Case

Case

Päivitimme työsuhdeautopolitiikkaamme vuonna 2015 niin, että se kannustaa yhä vähäpäästöisempiin vaihtoehtoihin. Elisalaisilla oli kesällä mahdollisuus myös koeajaa uuden ajan sähköautoja Pasilan toimipisteessä.

ICT-laitteiden kierrätys

Markkinoille toimittamiemme elektroniikkatuotteiden, akkujen ja pakkausten osalta meitä koskee lakisääteinen tuottajavastuu. Sen mukaan tuottaja vastaa käytöstä poistetun tuotteen jätehuollosta. Pakkausten osalta laki velvoittaa niiden hyötykäyttöön joko materiaalina tai energiana.

Suomessa myymälöissämme on SER-keräysastiat, joiden kautta jäte päätyy uudelleen käsittelyyn ja jälleen elektroniikan raaka-aineeksi. Ehjästä, toimivasta laitteesta saatavan rahallisen hyvityksen tarkoituksena on kannustaa asiakkaita palauttamaan vanhat elektroniikkalaitteet sen sijaan, että ne päätyisivät jätteeksi. Myymälöissämme on myös keräyslaatikot akkuja ja paristoja varten.

Sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätys (SER)

Graafi: Sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätys

Virossa Elisan myymälöissä otetaan vastaan akkuja ja paristoja. Käytetyn elektroniikan voi palauttaa maksutta kierrätyspisteisiin esimerkiksi Kuusakoskelle. Elisa Eestin oma elektroniikkajäte kierrätetään Kuusakosken kautta.

EN3 Organisaation oma energian kulutus (GJ, gigajoule)
Päälähteiden suora energiankulutus
    2011 2012 2013 2014 2015
Dieselin ja bensiinin kulutus   2 194 1 898 3 342 3 042 2 435
Öljyn kulutus   n/a 2 700 3 382 3 280 3 538
Päälähteiden epäsuora energiankulutus
    2011 2012 2013 2014 2015
Elisa Oyj sähkö   785 524 824 339 710 751 765 782 785 268
Elisa Oyj lämmitys   72 137 76 392 64 937 66 776 56 957
Elisa Oyj kaukokylmä   10 576 17 524 16 446 15 828 16 797
Elisa Eesti sähkö   66 805 67 723 84 404 94 432 86 125
Elisa Eesti lämmitys 1   940 2 538 3 467 34671 2 404
Hankittu uusiutuva sähkö (vesivoimaa)   0 0 230 400 460 800 864 180
1 Vuoden 2013 luku
EN6 Energiankulutuksen vähentäminen (GJ)1
  2011 2012 2013 2014 2015
Monitilatoimistot (sähkö ja lämpö) 32 411 25 391 25 115 28 720 39 8322
Palvelinympäristöjen energiatehokkuus (sähkö) 36 423 31 936 26 888 18 623 26 010
Palvelinten lämmön uudelleenkäyttö 17 561 18 010 16 636 15 869 16 913
Yhteensä 86 395 75 336 68 639 63 212 82 754
1 Lisätietoja ja laskentaperiaatteet Elisan ympäristölaskentaraportista: http://corporate.elisa.fi/elisa-oyj/vastuullisuus/ymparisto/paastosaastot
2 Laskennan rajaus on muuttunut kts. Raportin kuvaus
EN7 Vähennykset tuotteiden ja palveluiden energiantarpeessa (GJ)1
  2011 2012 2013 2014 2015
Virtuaalisiin palvelimiin siirtyminen (sähkö) 15 405 23 223 42 702 61 718 85 026
1 Lisätietoja ja laskentaperiaatteet Elisan ympäristölaskentaraportista: http://corporate.elisa.fi/elisa-oyj/vastuullisuus/ymparisto/paastosaastot
EN16 Suorat ja epäsuorat kokonaiskasvihuonekaasupäästöt painon mukaan (tCO2, hiilidioksiditonnia)
  2011 2012 2013 2014 2015
Scope 1, suorat kasvihuonekaasupäästöt 162 332 486 339 430
Scope 2, epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt 88 264 81 041 59 351 49 141 4 346
EN17 Muut merkittävät epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt painon mukaan (tCO2)
Epäsuorat päästöt (scope 3) 2011 2012 2013 2014 2015
Radioverkon rakentaminen 1 987 2 351 1 159 1 202 3 328
Liikematkustaminen 1 791 2 133 1 992 1 925 1 579
Työn ja kodin välinen liikenne 3 060 3 550 2 904 30 011 3 054
Jätteet (vain emoyhtiö) 60 61 691 52 53
Muut: paperilaskutus 958 899 782 617 539
Muut: sähköinen laskutus 42 67 94 115 127
Muut: toimistopaperi 17 10 56 7 4
Muut: jäteveden käsittely 9 11 10 14 18
1 Laskentaperusteet muuttuneet: lisätty SER-jäte
EN27 Tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten vähentämistoimenpiteiden laajuus (tCO2)1
  2011 2012 2013 2014 2015
Asiakkaiden päästösäästöt 8 334 19 156 21 965 30 971 32 313
Asiakkaiden virtuaalineuvottelut 7 307 17 395 18 931 26 921 26 447
Pilvipalvelut 993 1 685 2 982 4 001 5 563
Päätelaitteiden kierrätys 34 76 52 49 303
1 Lisätietoja ja laskentaperiaatteet Elisan ympäristölaskentaraportista: http://corporate.elisa.fi/elisa-oyj/vastuullisuus/ymparisto/paastosaastot
EN19 Kasvihuonekaasujen vähentäminen (tCO2)1
  2011 2012 2013 2014 2015
Elisan omat päästösäästöt 6 898 9 860 10 029 19 525 49 633
Liikkuvan työn ratkaisut 2 604 3 532 4 198 4 406 8 817
Konesalit 3 738 4 808 3 797 5 029 6 075
Tuotepalautusten uudelleenkäyttö 333 1 179 1 356 1 300 1 496
Verkkolaskutus 223 340 678 823 914
Radioverkon säästövähennykset (uusi mittari) n/a n/a n/a 7 967 32 331
1 Lisätietoja ja laskentaperiaatteet Elisan ympäristölaskentaraportista: http://corporate.elisa.fi/elisa-oyj/vastuullisuus/ymparisto/paastosaastot
           
Sähkö- ja elektroniikkaromun kokonaismäärä (t, tonnia)
  2011 2012 2013 2014 2015
SER (sähkö- ja elektroniikkaromu) 159 108 199 232 275
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niiden hallinta
Riski Kuvaus Vaikutusarvio Riskin hallinta/mahdollisuus
Verotuksen
muutokset
Ilmastonmuutoksesta joko suoraan tai epäsuorasti aiheutuvat verotuksen muutokset mm. sähkön verotuksessa, sähkön siirron verotuksessa ja mahdollinen hiilidioksidivero Verotuksen muutokset vaikuttavat Elisan kulujen kasvuun. Esimerkiksi vuoden 2015 alussa voimaan tullut veronkorotus (0,3 %) nosti Elisan sähkön kustannuksia noin 24 000 euroa. (Vero kohdistuu sähkön kulutukseen, veroluokkaan 1)
Tietoliikenneverkon sähkönkulutuksen optimointi, energiatehokkaiden ratkaisuiden käyttöönotto ja uusiutuvan sähkön hankinta. Energiatehokas toiminta laskee operationaalisia kuluja ja mahdollistaa ratkaisujen tarjoamisen asiakkaalle kilpailukykyiseen hintaan.
Sääntelyn
muutokset
EU:n energiatehokkuusdirektiivi velvoittaa isoja yrityksiä tekemään yritystasoisen sekä yhden kohdetasoisen energiakatselmuksen viimeistään vuonna 2015 ja sen jälkeen 5 vuoden välein. Tulevaisuudessa ilmastolaki voi tuoda uusia vaatimuksia yrityksille. Lisää mahdollisesti tarvetta entistäkin yksityiskohtaisempaan energiankulutuksen mittaamiseen ja seuraamiseen. Vastasimme energiatehokkuusdirektiivin vaatimuksiin määräajassa. Asiakkaat saavuttavat omat energiatehokkuustavoitteensa ICT-alan tuotteiden ja palveluiden avulla.
Sään ääri-ilmiöt Ilmastonmuutos aiheuttaa sään ääri-ilmiöitä, jotka ovat uhaksi lähinnä Elisan mobiiliverkoille. Myrskyt aiheuttavat sähkökatkoja sekä katkoksia Elisan palveluissa. Vuonna 2015 oli 4 kpl luonnonilmiöiden aiheuttamia vakavia häiriötiloja. Häiriötilojen määrän kasvu aiheuttaa suurempia henkilöstökustannuksia sekä kustannuksia rikkinäisten laitteiden vaihdoista. Elisalla on reaaliaikainen ja kattava verkon häiriötilojen monitorointi. Tämä mahdollistaa häiriöiden tunnistamisen ja korjaamisen nopeasti. Reaaliaikaisten mittaus- ja monitorointipalveluiden kysyntä nousee tulevaisuudessa.
Muutokset
keskilämpötilassa
Keskilämpötilojen nouseminen ja helleaallot lisäävät viilennyksen tarvetta Elisan tele- ja konetiloissa sekä toimitiloissa. Kulut kasvavat jäähdytyslaitteiden investointien lisääntyneen sähkönkulutuksen takia. Toisaalta, mobiilikohteissa tekniikka siirtyy ulos. Elisalla on Espoossa konesali, joka käyttää konesalissa syntyneen lämmön uudelleen kaukolämpöverkossa.
Sidosryhmien
kasvava
ympäristötietoisuus
Ilmastonmuutos vaikuttaa Elisan sidosryhmien ympäristötietoisuuden lisääntymiseen. Raportointi eri sidosryhmille lisääntyy ja vaatimukset ilmastomyönteiselle toiminnalle kasvavat. Epäonnistuminen sidosryhmien kasvaviin vaatimuksiin vastaamisessa vaikuttaa Elisan maineeseen. Elisalla palveluiden avulla voidaan rakentaa vähähiilisempää yhteiskuntaa. Elisan liiketoiminnan, kuten visuaalisten palveluiden liiketoiminnan ja muiden ICT-palveluiden kasvu voi synnyttää myös uutta liiketoimintaa.

Kerro kaverille

Oma nimesi
Oma sähköpostisi
 
Sähköpostin otsikko
Viesti
 
Kavereiden sähköpostit

 Lisää kaveri