Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2015

Tilinpäätös on laadittu IFRS-standardien mukaisesti.

Markkinatilanne

Kilpailutilanne on ollut tiukka vuosineljänneksen aikana; siihen on sisältynyt joitakin tyypillisiä kampanjoita, ja kampanjoiden alennusjaksot ovat olleet melko pitkiä. Älypuhelinmarkkina on kasvanut ja datapalvelujen käytön myönteinen kehitys jatkunut. Noin 92 prosenttia myydyistä matkapuhelimista on ollut älypuhelimia. Mobiilimarkkinoiden kasvua on vauhdittanut myös uusien 4G-nopeuksien entistä laajempi kattavuus. Kilpailu kiinteän laajakaistan markkinoilla on ollut tiukka kiinteistöliittymissä. Perinteisten kiinteän verkon liittymien määrä ja käyttö ovat vähentymässä.

Uusien visuaalisten viestintäpalvelujen (videoneuvottelupalvelujen), IT-ulkoistamisen ja IPTV-viihdepalvelujen markkinoiden myönteinen kehitys on jatkunut. Myös muiden kuluttajille suunnattujen uusien verkkopalvelujen kysyntä kasvaa.

Liikevaihto, tulos ja rahoitusasema

Liikevaihto ja tulos
milj. euroa 2015 2014 2013
Liikevaihto 1 569 1 535 1 547
Käyttökate 532 520 491
Käyttökate ilman kertaluonteisia eriä 536 520 508
Käyttökate-% 33,9 33,8 31,7
Käyttökate-% ilman kertaluonteisia eriä 34,1 33,8 32,8
Liikevoitto 312 305 281
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 322 305 298
Liikevoitto-% 19,9 19,9 18,1
Liikevoitto-% ilman kertaluonteisia eriä 20,5 19,9 19,3
Oman pääoman tuotto, % 27,0 25,6 22,9

Liikevaihto kasvoi 2 prosenttia. Mobiilipalveluiden ja laitemyynnin kasvu sekä Suomessa että Virossa ja kuluttaja-asiakassegmentin uudet palvelut kasvattivat liikevaihtoa. Liikevaihtoa heikensivät mobiilin yhdysliikennemaksujen lasku, yritysasiakkaiden visuaaliset viestintäpalvelut, perinteisten kiinteän verkon palveluiden käytön ja liittymämäärän väheneminen sekä operaattorimyynti molemmissa segmenteissä.

Raportoitu käyttökate sisältää 3 miljoonaa euroa kertaluonteisia eriä, jotka liittyvät henkilöstövähennyksiin. Käyttökate ilman kertaluonteisia eriä kasvoi 3 prosenttia lähinnä liikevaihdon kasvun ja tehostamistoimien seurauksena. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä kasvoi 5 prosenttia. Poistot sisältävät 6 miljoonan euron suuruisen liikearvon arvonalentumisen, joka liittyy Sulake Corporation Oy:hyn.

Nettorahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä -24 miljoonaa euroa (-27) enimmäkseen aiempaa matalamman korkotason ja pienempien nettovelkojen vuoksi. Tuloslaskelman tuloverot laskivat -47 miljoonaan euroon (-55). Verot sisältävät 6 miljoonan euron suuruisen positiivisen laskennallisten verosaamisten muutoksen, joka liittyy Sulake Corporation Oy:hyn. Elisan nettotulos oli 244 miljoonaa euroa (223). Konsernin osakekohtainen tulos oli 1,52 euroa, ilman kertaluonteisia eriä 1,54 euroa (1,41).

Rahoitusasema
milj. euroa 31.12.2015 31.12.2014 31.12.2013
Nettovelka 962 1 001 971
Nettovelka / käyttökate 1) 1,8 1,9 2,0
Velkaantumisaste (gearing), % 103,9 114,0 112,6
Omavaraisuusaste, % 41,4 39,4 37,3
 
milj. euroa 2015 2014 2013
Kassavirta investointien jälkeen 253 185 84
1) (korolliset velat – rahavarat) / (neljän edellisen vuosineljänneksen käyttökate ilman kertaluonteisia eriä)

Kassavirta investointien jälkeen oli 253 miljoonaa euroa, ilman yritysostoja 266 miljoonaa euroa (185, ilman yritysostoja 224 miljoonaa euroa). Kassavirta ilman hankintoja kasvoi pääasiassa kasvaneen käyttökatteen, parantuneen nettokäyttöpääoman muutoksen ja alhaisempien nettorahoituskustannusten vuoksi.

Rahoitusasema ja maksuvalmius ovat hyvällä tasolla. Nettovelka laski 962 miljoonaan euroon kassavirran kasvun ja pienempien osakehankintojen seurauksena. Käteisvarojen ja nostamattomien komittoitujen pankkilainojen sekä luottolimiittien määrä vuoden lopussa oli 479 miljoonaa euroa.

Konsernirakenteen muutokset

Elisa teki Anvian kaikille osakkeenomistajille osakkeiden ostotarjouksen hintaan 2 000 euroa osakkeelta 15.4.–26.6.2015. Elisan omistus Anviassa nousi 32,5 prosenttiin, laskettuna ilman Anvian omia osakkeita koskevaa kiistanalaista liiketointa.

Kuluttaja-asiakkaat

milj. euroa 2015 2014
Liikevaihto 983 954
Käyttökate 348 327
Käyttökate ilman kertaluonteisia eriä 349 327
Käyttökate-% 35,4 34,3
Käyttökate-% ilman kertaluonteisia eriä 35,5 34,3
Liikevoitto 221 204
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 229 204
Käyttöomaisuusinvestoinnit 111 105

Liikevaihto kasvoi 3 prosenttia. Mobiilipalvelut, laitemyynti ja uusien palveluiden kasvu kasvattivat liikevaihtoa. Liikevaihtoa heikensivät perinteisen kiinteän verkon käytön ja liittymämäärän väheneminen, operaattorimyynti sekä mobiilin yhdysliikennemaksujen lasku.

Raportoitu käyttökate sisältää 1 miljoonaa euroa kertaluonteisia eriä, jotka liittyvät henkilöstövähennyksiin. Käyttökate ilman kertaluonteisia eriä kasvoi 7 prosenttia lähinnä liikevaihdon kasvun ja tehostamistoimien seurauksena.

Yritysasiakkaat

milj. euroa 2015 2014
Liikevaihto 586 581
Käyttökate 185 193
Käyttökate ilman kertaluonteisia eriä 187 193
Käyttökate-% 31,5 33,2
Käyttökate-% ilman kertaluonteisia eriä 31,9 33,2
Liikevoitto 91 101
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 93 101
Käyttöomaisuusinvestoinnit 85 87

Liikevaihto kasvoi 1 prosentin. Mobiilipalveluiden, laitemyynnin ja IT-palveluiden kasvu kasvattivat liikevaihtoa. Liikevaihtoa heikensivät mobiilimaksujen lasku, yritysasiakkaiden visuaalisten viestintäpalveluiden väheneminen, perinteisten kiinteän verkon palveluiden käytön ja liittymämäärän väheneminen sekä operaattorimyynti.

Raportoitu käyttökate sisältää 2 miljoonaa euroa kertaluonteisia eriä, jotka liittyvät henkilöstövähennyksiin. Käyttökate ilman kertaluonteisia eriä laski 3 prosenttia pääasiassa henkilöstölisäysten ja visuaalisen viestintäliiketoiminnan alhaisemman tuottavuuden vuoksi.

Henkilöstö

Vuonna 2015 Elisan henkilöstömäärä oli keskimäärin 4 146 (4 138). Henkilöstökulut kasvoivat 266 miljoonaan euroon (248) pääasiassa työehtosopimuksen muutosten ja tulospalkkioiden vuoksi. Vuoden 2015 lopussa henkilöstömäärä oli 4 083 (4 089). Henkilöstömäärät segmenteittäin kauden lopussa olivat seuraavat:

  31.12.2015 31.12.2014
Kuluttaja-asiakkaat 2 290 2 338
Yritysasiakkaat 1 793 1 751
Yhteensä 4 083 4 089

Investoinnit

milj. euroa 2015 2014
Investoinnit käyttöomaisuuteen, josta 196 191
Kuluttaja-asiakkaat 111 105
Yritysasiakkaat 85 87
Osakkeet 18 43
Yhteensä 213 235

Vuoden 2015 tärkeimmät käyttöomaisuusinvestoinnit liittyivät 4G-verkon kapasiteetin ja peittoalueen kasvattamiseen sekä muihin verkko- ja IT-investointeihin. Vuoden 2015 investoinnit osakkeisiin liittyvät omistusosuuden kasvattamiseen Anviassa.

Rahoitusjärjestelyt ja luokitukset

Voimassa olevat rahoitusjärjestelyt
milj. euroa Enimmäismäärä Käytössä
31.12.2015
Komittoidut luottolimitit     300 0
Komittoitu EIB-laina     150 0
Yritystodistusohjelma ¹)     250 171
EMTN-ohjelma ²)     1 000 600
1) Kotimainen yritystodistusohjelma, ei komittoitu.
2) Eurooppalainen joukkovelkakirjaohjelma, ei komittoitu.
Pitkien lainojen luokitukset
Luokittaja Luokitus Näkymä
Moody’s Investor Services Baa2 Vakaa
Standard & Poor’s BBB+ Vakaa

Kassavarat sekä käyttämättömät komittoidut pankkilainat ja luottolimitit olivat 479 miljoonaa euroa (341) 31.12.2015.

Standard & Poors nosti Elisan luokituksen luokkaan ‘BBB+’ ja vahvisti näkymän vakaaksi 18.3.2015.

Elisa allekirjoitti 150 miljoonan euron lainasopimuksen Euroopan investointipankin kanssa 6.10.2015. Laina voidaan nostaa 12 kuukauden kuluttua allekirjoituksesta, ja sen erääntymisaika on seitsemän vuotta.

Osake

Osakkeiden vaihtomäärät ja päätöskurssit perustuvat Nasdaq Helsingin kaupankäyntiin.

Osakkeiden pörssivaihdon kehitys 2015 2014
Vaihdetut osakkeet, miljoonaa 113,3 112,7
Vaihto, miljoonaa euroa 3 214,4 2 359,4
% osakkeista 67,7 67,4
Osakkeet ja markkina-arvot 31.12.2015 31.12.2014
Osakkeita, kpl 167 335 073 167 335 073
Omat osakkeet 7 851 006 7 986 043
Ulkona olevat osakkeet 159 484 067 159 349 030
Päätöskurssi, euroa 34,79 22,61
Osakekannan markkina-arvo, miljoonaa euroa 5 822 3 783
Omat osakkeet, % 4,69 4,77

Elisan osakkeella käydään kauppaa myös vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla. Fidessa Fragmentation raportin mukaan näiden markkinapaikkojen volyymi oli vuonna 2015 153 (112) Nasdaq Helsingin volyymeista. Kaikkien markkinapaikkojen yhteisvolyymi on noin 171 prosenttia (143) ulkona olevista osakkeista.

Osakkeita Osakkeita, kpl Omat
osakkeet
Ulkona
olevat
osakkeet
Osakkeet 31.12.2014 167 335 073 7,986 043 159 349 030
Osakepalkkiojärjestelmä 4.2.2015 1)   -133 197 133 197
Osakepalkkiojärjestelmä 5.11.2015 1)   -1 840 1 840
Osakkeet 31.12.2015 167 335 073 7 851 006 159 484 067
1) Pörssitiedotteet 5.2.2015 ja 5.11.2015

Tutkimus ja kehitys

Palveluja kehitetään pääasiassa liiketoiminnan yhteydessä, jolloin se lasketaan normaaleihin liiketoimintakuluihin. Elisa käytti vuonna 2015 tutkimus- ja kehittämistoimintaan 15 (13) miljoonaa euroa, josta 13 miljoonaa euroa on aktivoitu (11 miljoonaa euroa vuonna 2014 ja 8 miljoonaa euroa 2013), mikä on 0,9 prosenttia liikevaihdosta (0,8 prosenttia vuonna 2014 ja 0,6 prosenttia vuonna 2013).

Varsinainen yhtiökokous 2015 ja hallituksen järjestäytymiskokous

Elisa Oyj:n varsinainen yhtiökokous päätti 26.3.2015 hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että yhtiökokouksen vahvistaman taseen 31.12.2014 perusteella jaetaan osinkoa 1,32 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin 8.4.2015.

Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen. Hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle myönnettiin vastuuvapaus vuodelta 2014.

Yhtiön hallituksen jäsenmääräksi vahvistettiin kuusi (6). Hallitukseen valittiin seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyväksi toimikaudeksi nykyisistä jäsenistä uudelleen Raimo Lind, Petteri Koponen, Leena Niemistö, Seija Turunen, Jaakko Uotila ja Mika Vehviläinen.

Elisan varsinaisessa yhtiökokouksessa valittu hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan puheenjohtajaksi Raimo Lindin ja varapuheenjohtajaksi Mika Vehviläisen. Hallituksen kompensaatio- ja nimitysvaliokuntaan nimitettiin Raimo Lind (pj), Leena Niemistö ja Mika Vehviläinen sekä tarkastusvaliokuntaan Seija Turunen (pj), Petteri Koponen ja Jaakko Uotila.

Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin KPMG Oy Ab, KHT-yhteisö. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Esa Kailiala.

Hallituksen valtuutukset

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta tai pantiksi ottamisesta yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Hankkiminen voidaan toteuttaa suunnattuna. Valtuutuksen enimmäismäärää on 5 miljoonaa osaketta. Valtuutus on voimassa 30.6.2016 saakka.

Edellisen vuoden yhtiökokouksessa, 2.4.2014 yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään osakeannista, oikeudesta luovuttaa omia osakkeita ja/tai myöntää osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia. Valtuutuksen nojalla voidaan laskea liikkeelle enintään 15 miljoonaa yrityksen osaketta. Valtuutus on voimassa 30.6.2016 saakka.

Elisan osakkeenomistajien nimitystoimikunta

4.9.2015 lähtien Elisan nimitystoimikunnan kokoonpano on seuraava:

  • Kari Järvinen, toimitusjohtaja, nimeäjä Solidium Oy
  • Reima Rytsölä, sijoitusjohtaja, nimeäjä Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
  • Timo Ritakallio, toimitusjohtaja, nimeäjä Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
  • Ted Roberts, Head of Finnish Equities, nimeäjä Nordea Funds
  • Raimo Lind, Elisan hallituksen puheenjohtaja

Nimitystoimikunta valitsi Kari Järvisen puheenjohtajaksi.

Nimitystoimikunnan asettamisesta päätti Elisan yhtiökokous vuonna 2012. Sen tehtävänä on valmistella hallituksen jäseniä ja hallituspalkkioita koskevat ehdotukset seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle.

Merkittävät oikeudelliset ja sääntelyyn liittyvät asiat

Kuluttaja-asiamiehen vireille laittama paperilaskuihin liittyvä asia on yhä korkeimman oikeuden käsittelyssä. Kuluttaja-asiamies vaatii matkaviestinliittymien paperilaskun maksuttomuutta.

Elisalla ja Anvialla on erimielisyys Anvian omien osakkeiden omistusjärjestelystä ja käytöstä Anvian varsinaisessa yhtiökokouksessa 20.5.2015 ja 19.8.2015. Elisa vaatii mainitun järjestelyn vahvistamista pätemättömäksi. Anvian omistamat yhtiöt ovat puolestaan nostaneet moitekanteen yhtiökokouksessa tehtyjen päätösten muuttamiseksi tai kumoamiseksi. Asioiden käsittely oikeusasteissa on kesken.

Huhtikuussa 2015 Viestintävirasto antoi päätökset kupari- ja kuitutilaajayhteyksien hintatasoista. Päätösten mukaisesti Elisan ja muiden merkittävien kiinteän verkon operaattorien on sovellettava 10,70 euron enimmäiskuukausivuokria kuparitilaajayhteyksien osalta ja 75,50 euron enimmäiskuukausivuokria kuitutilaajayhteyksien osalta. Elisa ja jotkin muut kiinteän verkon operaattorit ovat valittaneet päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus antoi 6.7.2015 väliaikaiset päätökset, joissa se keskeytti Viestintäviraston päätösten toimeenpanon, kunnes valitukset on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa tai kunnes toisin määrätään.

Suomen Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyi 8.4.2015 Suomen kilpailulain mukaisesti yritysjärjestelyn, jolla Elisa hankkii määräysvallan Anviassa.

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi 13.3.2015 Visual Data Oy:n vaatimuksen saada Elisalta ja useilta muilta teleyrityksiltä 3,5 miljoonaa euroa vahingonkorvauksia kilpailulain nojalla (asia liittyy tilaajien yhteystietojen julkaisemiseen). Visual Data on valittanut asiasta.

Viestintävirasto on elokuussa 2015 tekemällä päätöksellä asettanut suomalaisten mobiilioperaattoreiden yhdysliikennehinnoille enimmäishinnan. Päätös on voimassa kolme vuotta. Kaikilla suomalaisilla mobiilioperaattoreilla on sama yhdysliikennehinta. Yhdysliikennehinta laski 1,25 senttiin minuutilta 1.12.2015 alkaen. Yhdysliikennehinnan lasku alentaa sekä Elisan liikevaihtoa että kustannuksia, joten se ei vaikuta olennaisesti tulokseen. Operaattorit ovat valittaneet päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus on tehnyt väliaikaisen päätöksen olla keskeyttämättä Viestintäviraston päätöksen täytäntöönpanoa.

EU:n uusi roamingia ja verkkoneutraalisuutta koskeva asetus on virallisesti hyväksytty, ja se tulee voimaan 30.4.2016. Roamingmaksujen periminen käyttäjiltä päättyy kesäkuussa 2017 edellyttäen, että uusi tukkuhintasääntely on voimassa. Useita merkittäviä asioita on edelleen avoinna (esimerkiksi kohtuullisen käytön rajat ja tukkuhintasääntely), ja ne on jätetty päätettäväksi myöhemmin erillisessä sääntelyssä. Näin ollen asetuksen lopullinen vaikutus Elisan kannalta jää auki.

Siirtymäkauden aikana huhtikuusta 2016 kesäkuuhun 2017 operaattorit voivat periä kotimaan hintojen lisäksi lisämaksun kaikesta roamingkäytöstä. Lisämaksu ei saa olla korkeampi kuin nykyinen säännelty tukkutason roaminghinta. Tämän seurauksena vähittäistason roaminghinnat tulevat laskemaan, ja tällä odotetaan olevan lievä negatiivinen vaikutus Elisan tulokseen.

Elisan toimintaan liittyvät oleelliset riskit ja epävarmuustekijät

Riskienhallinta on osa Elisan sisäistä valvontajärjestelmää. Sen avulla pyritään varmistamaan, että yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnistetaan, niihin vaikutetaan ja niitä seurataan. Yhtiö jakaa liiketoimintaan vaikuttavat riskinsä strategisiin ja operatiivisiin riskeihin sekä vahinko- ja rahoitusriskeihin.

Strategiset ja operatiiviset riskit

Televiestintäala on erityisen kilpailtu Elisan päämarkkina-alueilla, mikä voi vaikuttaa Elisan liiketoimintaan. Lisäksi ala on voimakkaasti säännelty. Elisaa ja sen liiketoimintaa valvovat ja sääntelevät useat viranomaiset. Sääntely vaikuttaa joidenkin Elisan tuotteiden ja palvelujen hintoihin. Se voi myös vaatia pitkäkestoisia investointeja.

EU:n roamingia ja verkkoneutraalisuutta koskevan uuden asetuksen lopulliset vaikutukset ovat yhä avoimia, ja niillä voi olla taloudellista vaikutusta Elisan mobiililiiketoimintaan.

Tietoliikenneteknologian nopea kehitys voi vaikuttaa merkittävästi Elisan liiketoimintaan.

Elisan päämarkkina-alue on Suomi, missä matkapuhelinten määrä asukasta kohden on maailman suurimpia ja liittymämäärän kasvu siksi rajallista. Lisäksi Elisan kiinteän verkon puhelinliikenteen volyymi on vähentynyt viime vuosina. Nämä tekijät voivat rajoittaa kasvumahdollisuuksia.

Vahinkoriskit

Yhtiön ydintoiminnot on vakuutettu onnettomuuksista aiheutuvien vahinkojen ja keskeytymisten varalta. Vahinkoriskejä ovat myös oikeudenkäynnit ja kanteet.

Rahoitusriskit

Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lainat ja sijoitukset on hajautettu kiinteä- ja vaihtuva-korkoisiin instrumentteihin. Korkoriskin hallitsemiseksi voidaan käyttää korkojohdannaisia.

Elisan liiketoimintoihin liittyvistä varoista ja kassavirroista valtaosa on euromääräistä, joten valuuttariski on vähäinen.

Likviditeettiriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa konsernin rahoitus kaikissa tilanteissa. Elisalla on käteisvaroja, komittoituja luottojärjestelyjä ja jatkuva kassavirta, jotka riittävät kattamaan ennakoitavissa olevat rahoitustarpeet.

Likvidien varojen sijoitukset tehdään vahvistettujen limiittien rajoissa taloudellisesti vakaisiin pankkeihin, kotimaisiin yrityksiin ja instituutioihin. Myyntisaamisten luottoriskikeskittymät ovat vähäisiä asiakaskannan suuruuden ansiosta.

Rahoitusriskien hallinta on selostettu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 34.

Yritysvastuu

Elisan roolina yhteiskunnassa on edistää kestävää digitalisaatiota parantamalla jatkuvasti palveluidensa luotettavuutta, turvallisuutta, saatavuutta ja ilmastovaikutuksia. Elisa keskittyy asiakastyytyväisyyteen ja ympäristövastuun osalta ilmastovastuuseen ja energiatehokkuuteen, joihin Elisan palvelut ja toiminta merkittävästi vaikuttavat.

Ympäristömyönteisten ICT- ja verkkopalvelujen kysyntä kasvoi vuonna 2015. Tämän ansiosta hiilidioksidipäästöt pienenivät yhteensä 32 313 tonnia (30 971), mikä tarkoittaa 4 prosenttia suurempaa vähennystä.

Elisan omat hiilidioksidipäästöt jatkoivat laskuaan, ja mobiilidatan hiilidioksidipäästöt ovat nyt nolla. Elisa on ostanut alkuperämerkittyä uusiutuvaa energiaa vuodesta 2013 alkaen. Vuonna 2015 laajemmat ostot kattoivat kaiken sähkönkäytön Suomessa ja Virossa. Elisan tietokeskusten energiatehokkuus parani edelleen, ja niiden hiilidioksidipäästöt vähenivät 6 075 tonnia (5 029). Elisa säästi 914 hiilidioksiditonnia (823) sähköisen laskutuksen ansiosta.

Elisa raportoi hiilidioksidipäästönsä vuosittain kansainvälisessä CDP-kyselyssä. CDP Nordic Climate Change 2015 -raportissa Elisan ilmastoraportointi sai täydet sata pistettä sadasta, ja Elisa sisällytettiin Climate Disclosure Leadership 2015 (CDLI) -indeksiin. Pohjoismaisten yritysten keskimääräinen pistemäärä oli 84. Elisan sijoittajille ja globaaleille markkinoille tarkoitettu ilmastoraportti on saanut korkeimmat pistemäärät Pohjoismaisten yritysten joukossa, ja se oli teleoperaattorien joukossa paras.

Elisa on edelläkävijä muuttuvan työkulttuurin ja joustavan työn edistämisessä, ja se käyttää erilaisia virtuaalisia työkaluja työn tukemiseen ja korvaamaan matkustamista. Vuonna 2015 työntekijämme tekivät keskimäärin 75 (70) etätyöpäivää ja osallistuivat 211 014:ään (202 771) virtuaalikokoukseen. Henkilöstötutkimuksessamme saavutimme ennätystuloksen kahdentoista vuoden ajanjakson aikana.

Elisa julkistaa kolmannen vastuuraporttinsa verkossa osana vuoden 2015 vuosikertomustaan, ja se sisältää GRI-indeksin.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Elisa julkistaa erillisen selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) viikolla 10 (joka alkaa 7. maaliskuuta 2016) Internet-sivuillaan osoitteessa www.elisa.fi.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Elisa Oyj:n osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa 31.3.2016 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle hallituksen jäsenten lukumääräksi seitsemän (7). Nimitystoimikunta ehdottaa Raimo Lindin, Petteri Koposen, Leena Niemistön, Seija Turusen, Jaakko Uotilan ja Mika Vehviläisen uudelleenvalintaa. Toimikunta ehdottaa edelleen, että hallitukseen valitaan uutena jäsenenä Clarisse Berggårdh.

Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2016

Suomen makrotalousympäristön odotetaan yhä olevan heikko vuonna 2016. Kilpailutilanne Suomen televiestintämarkkinoilla jatkuu myös haasteellisena.

Koko vuoden liikevaihdon arvioidaan olevan samalla tasolla kuin vuonna 2015. Mobiilidatan, ICT-palvelujen ja uusien verkkopalvelujen sekä tehtyjen yritysostojen odotetaan kasvattavan liikevaihtoa. Konsernin kertaluonteisista eristä puhdistetun koko vuoden käyttökatteen odotetaan olevan samalla tasolla kuin vuonna 2015. Koko vuoden investointien odotetaan olevan enintään 12 prosenttia liikevaihdosta. Elisan rahoitusasema ja maksuvalmius ovat hyvät.

Elisa jatkaa tuottavuutta lisääviä toimenpiteitään esimerkiksi virtaviivaistamalla tuotevalikoimaansa sekä IT-järjestelmiään ja -operaatioitaan. Tämän lisäksi asiakaspalvelun ja myynnin tehokkuutta lisätään sekä yleisiä hallintokuluja vähennetään.

Elisan kehitys uusia, elämyksellisiä ja merkityksellisiä palveluja asiakkailleen tarjoavana yhtiönä jatkuu. Pitkän aikavälin kasvu ja kannattavuuden paraneminen perustuvat mobiilidatamarkkinoiden kasvuun sekä uusiin online- ja ICT-palveluihin.

Voitonjako

Elisan voitonjakopolitiikan mukaan voitonjako on 80–100 prosenttia edellisen tilikauden tuloksesta. Tämän lisäksi osakkeenomistajille voidaan jakaa lisävoitonjakoa. Jakoehdotusta tai päätöstä tehdessään hallitus ottaa huomioon yhtiön rahoitusaseman, tulevat rahoitustarpeet ja asetetut rahoitustavoitteet. Voitonjakoon kuuluvat osingonmaksu, pääomanpalautus ja omien osakkeiden osto.

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 1,40 euroa osakkeelta. Voitonjako on 92 prosenttia tilikauden tuloksesta.

Oikeus yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti jaettaviin varoihin on osakkeenomistajilla, jotka on 4.4.2016 merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa maksupäiväksi 12.4.2016. Tilikauden voitto lisätään kertyneisiin voittovaroihin.

Hallitus päätti myös ehdottaa yhtiökokoukselle, että hallitukselle annetaan valtuutus enintään 5 miljoonan oman osakkeen hankintaan, joka vastaa 3 prosenttia koko osakekannasta.

Kerro kaverille

Oma nimesi
Oma sähköpostisi
 
Sähköpostin otsikko
Viesti
 
Kavereiden sähköpostit

 Lisää kaveri